torstai 14. toukokuuta 2015

Suhteellista

Jos mun onnistumisella olisi matemaattinen funktio, se olisi kutakuinkin seuraavanlainen: oma onnistuminen - muiden onnistumiset = pettymys · itsesääli.


Lähipäivinä oon miettinyt paljon onnistumisia ja niiden suhteellisuutta. Onnistuminen tarkoittaa jokaiselle jotakin erilaista, riippuen täysin yksilöllisistä tekijöistä, kuten siitä missä onnistutaan, miten onnistutaan, miksi onnistutaan ja kuka onnistuu. Omalle kohdalleni on sattunut kirous, jonka takia edellämainittuun listaan joudutaan lisäämään vielä kohta "kuinka itse onnistun ja miltä se vaikuttaa muiden onnistumisiin verrattuna". Ja tämä, arvoisat lukijat, on pahinta mitä ihminen voi itselleen tehdä. Ainakin siihen asti, kun julistan jälleen jonkin omista vioistani ihmiskunnan pahimmaksi mätäpaiseeksi...

Asia, joka mut sai tätä ajattelemaan niin intensiivisesti että päätin asiasta jopa kirjoittaa, oli tämänpäiväiset treenit. Treenattiin suht' pienellä porukalla ja taisin olla ainoa B-vikeltäjä joukostamme. Sain ensimmäistä kertaa tehdä kokonaista ohjelmaa laukassa, joka tuli kyllä tarpeeseen. Sairasloman jälkeen oon tehnyt lähinnä yksittäisiä liikkeitä laukassa, eikä myöskään ohjelmarutiinia ole karttunut, sillä viime kaudella kisat jäivät välistä. Fiilikset olivat siis innokkuuden lisäksi inasen hermostuneet.

Tässä sitä kuuluisaa onnistumista: tammikuu 2014 vs. toukokuu 2014
Ei muuta kun tuulta päin, ja niin sitä sitten mentiin. Rämmin ohjelman läpi, ja yllättäen suoritin myös ne kohdat, jotka tuntuivat vaikeilta ja pelottavilta eivätkä ennen sairaslomaa oikein ottaneet onnistuakseen. Esteettiseksi elämykseksi mun küria ei voi vielä kutsua, mutta uskaltaisin väittää että jokaisen liikkeen tunnisti, eikä katsojan tarvinnut pelätä mun hengen puolesta. Kaiken kukkuraksi jopa mulle itselleni jäi oikeen kiva fiilis, vaikka suosikkiliikkeeni välläri eli välihyppy ei onnistunutkaan. Seuraavalla kierroksella hyvä fiilis jatkui ja jotkut liikkeet ehkä paranivatkin hieman.  (Tosin välläri ei edelleenkään onnistunut, ja onnistuin vielä taittamaan nilkankin jotenkin. Plus onnistuin juoksuttaessani heilauttamaan piiskan pään kiinni kattoparruun ja viaton valmentaja joutui sitä onkimaan Kaapon selässä seisten. Se piiska ehti olemaan mun käsissäni about kolme ja puoli minuuttia. "Miten meni näin niinkun omasta mielestä?")

On siis sanomattakin selvää, että hyviä viboja riitti kahden suorituksen jälkeen, joista kummastakaan en päätynyt a) Acutaan tai b) kuolon korjattavaksi. Vaan mitä vielä; enköhän alkanut vertailemaan omaa suoritustani kaikkien muiden suorituksiin, joko oikeisiin tai kuvitteellisiin. "Eihän tässä vielä mitään, kyllä viime viikolla sekin onnistui paljon paremmin ja vielä ensimmäisellä kerralla". Toisin sanoen oma onnistumiseni muuttuikin epäonnistumiseksi, sillä joku jossain oli tehnyt jotain paremmin kuin mä. Käsittämätöntä!

Note to self: onnistumiset ei oo koskaan suhteellisia muiden onnistumisiin. Ja tämä on jääkylmä fakta. Treeneissä kilpaillaan vain ja ainoastaan itseään vastaan, ja ainoita olemassaolevia ennätyksiä on ne omat aikaisemmat enkat. En tietenkään sano, etteikö muista voisi ottaa kannustimia, "jos toikin niin kyllä mäkin", mutta semmonen ihme oman itsensä vähättely ja maahanpainaminen ei kannusta kyllä yhtään ketään. Ja tässä on syy, miksi mä päätin olla onnellinen tämän päivän treeneistä ja unohtaa jotkut jossain jotka tekee jotain paremmin kuin mä. Perkele.

Tästä ollaan lähdetty...

2 kommenttia:

  1. Sä kirjoitat niin hyvin, oikein alemmuuskompleksi iskee... Mutta taas asiaan; hienoa et oot päässyt taas treenaamaan! Joskus tauko tekee hyvääkin, ja oot ihan oikeassa siinä, että pitäis osata nauttia omista pienistäkin onnistumisista enemmän.

    Olisitko muuten innokas väsäämään banneria mulle? Ihailen aina tätä ulkoasua kuola valuen... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Kirjottaminen ei oo koskaan ollut mun forte, mut kivaa jos miellytti. Jostain syystä tykkään tässäkin asiassa vertailla itteeni esim. kirjailijoihin ja sit nyyhkiä sikiöasennossa mun tyylivirheilleni??

      Toki voin tehdä bannerin, tosin vasta parin viikon päästä kun noita kiireitä on... paljon. Mut pistä vaikka kommenttina et minkätyylistä haluaisit, millanen fontti, minkä kokoinen yms... :)

      Poista